Dandiedinmontinterrierit

- DDT ry

 

DANDIEDINMONTINTERRIERIN TERVEYS

 

Pääsääntöisesti dandiedinmontinterrieriä on pidetty terveenä rotuna. Yksi syy tähän lienee rodun harvalukuisuus ja toinen, että tutkimusta tai kyselyjä koirien terveydestä ei ole laajamittaisesti toteutettu.

DDT ry teki ensimmäisen terveyskyselyn Suomessa vuonna 2004. Kyselyn perusteella 88 omistajaa 149:sta piti koiransa terveydentilaa erinomaisena ja 40 hyvänä.

Dandeillä esiintyvistä sairauksista vakavimpia ovat glaukooma, kilpirauhasen vajaatoiminta, Cushingin tauti ja välilevytyrä. Seuraavassa lisätietoa näistä sairauksista.

 

Glaukooma eli viherkaihi

Glaukoomassa silmän sisäinen paine nousee korkeaksi. Syynä paineen nousuun on silmän sisäisessä nestekierrossa tapahtuva tukkeutuminen. Puhutaan ensisijaisesta glaukoomasta, jolloin silmässä oleva nestekierron mahdollistava kammiokulma ahtautuu ja tukkiutuu. Glaukooman syynä voi olla myös muu syy silmässä, kuten kasvain, vamma, linssin luksaatio tai tulehdus, joka aiheuttaa paineen nousu. Liian korkea paine aiheuttaa kipua sekä näön heikkenemisen ja pahimmillaan näön menetyksen.

Dandeillä on siitä erikoinen kammiokulma, että se voi iän myötä muuttua. Avoin tai lievästi ahdas kammiokulma voi ”kasvaa” umpeen. Tällöin paine siis nousee ja vaarana on silmän tuhoutuminen. Lisäksi glaukooma voi tulla myös toiseen silmään, keskimäärin aika toisenkin silmän sairastumiselle on noin kaksi vuotta.

Silmän kammiokulma voidaan tutkia gonioskopia-tutkimuksella. Siinä silmän päälle laitetaan paksu piilolinssi, jonka läpi eläinlääkäri tarkastaa kammiokulman ja siinä olevat ligamentit (sidekudossäikeet).

Aina lievästi ahtautunut kulma ei mene tukkoon, vaan dandie elää terveenä elämänsä loppuun asti. Jos kulma ahtautuu, omistaja voi huolellisella seurannalla todeta muutokset silmässä (punoitus, siristely, värin muutos, erilainen pupilli kuin toisessa silmässä ja vuotaminen) ja hakea apua nopeasti eläinlääkäriltä. Aikaa ei välttämättä ole kuin vajaa vuorokausi! Silmää ei ehkä voida pelastaa, mutta näkö voi säilyä jonkin aikaa ja ainakin koiran kivut saadaan hallintaan.

Englannissa koirien kammiokulman tutkimusta suositellaan nuorena, keski-iässä ja vanhuudessa. Lisäksi koirien jalostuskäyttöä suositellaan siirrettäväksi mahdollisimman myöhäiseen ikään. Suomessa tätä kammiokulman tutkimusta ei ole dandeille suositeltu, mutta sitä on kyllä tehty joillekin koirille. Tutkimuksen tekee silmiin erikoistunut eläinlääkäri. Tutkimusta varten koiraa ei tarvitse yleensä rauhoittaa.

Hoitona glaukoomaan on säännöllinen lääkitys. Se tehoaa yleensä joitakin kuukausia, tosin poikkeuksiakin on. Kammiokulmaan voidaan laittaa myös shuntti, mutta sen pysyminen paikallaan on yleensä huonoa. Terveen silmän lääkitys aloitetaan heti kun sairaus todetaan toisessa silmässä!

Jos painetta ei saada kuriin, niin edessä on silmän kivuttomaksi tekeminen joko estämällä nesteen muodostuminen silmään pistettävällä lääkkeellä, jolloin silmä surkastuu, tai poistamalla kipeä silmä, jonka jälkeen silmäluomet ommellaan kiinni tai tilalle laitetaan silikoniproteesi. Myös kammiokulman laseroinnilla tapahtuva laajennus on tänä päivänä joillakin eläinlääkäriasemilla mahdollista.

Glaukooman periytyvyyttä ei ole saatu selville. Jo vuosia kansainvälinen säätiö Dandie Dinmont Trust on kerännyt rahaa ja avustanut verinäytteiden ottamisessa, jotta jatkossa suoritettavien geenitestien avulla saataisiin selvyys perinnöllisyydestä. Tulevaisuudessa ehkä olisi mahdollista testauttaa jalostukseen suunnitellut koirat ja onnistua näin hävittämään glaukooma rodustamme.

Tutkimusta on tehty USA:ssa ja vuonna 2007 myös Suomessa aloitettiin professori Hannes Lohen johdolla dandien geenitutkimus. Vuonna 2007 tutkimusta varten saatiin verinäytteitä Suomen lisäksi Englannista ja Tsekeistä. Lisää näytteitä tarvitaan, erityisesti yli 10-vuotiaista koirista. Alkuvuonna 2009 saatiin ensimmäisiä alustavia tutkimustuloksia suomalaiselta tutkimusryhmältä.

Glaukooman tutkimus rodussamme jatkuu. Helsingin yliopiston geenitutkimusryhmä on julkaissut tutkimuksesta artikkelin. Englannissa on vuonna 2014 alkanut uusi tutkimus geenivirheen löytämiseksi.

 

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhasen vajaatoimintaa eli hypotyreoosia esiintyy pääasiassa keski-ikäisillä koirilla. Joissakin tapauksissa syynä on autoimmuunitausta. Kilpirauhasen vajaatoiminta heikentää koiran aineenvaihduntaa, jolloin koirasta tulee passiivinen, viluinen ja lihava. Muita oireita ovat kuiva kiilloton karva, karvanlähtö ja ihon paksuuntuminen ja tummuminen. Sairaus iskee usein narttuihin.

Diagnoosi tehdään määrittämällä kilpirauhashormoonin (tyroksiini) määrä veren seerumista. Vajaatoimintaa voidaan hoitaa tehokkaasti lääkkeellä ja sitä jatketaan koiran koko loppuelämän ajan. Tyroksiiniarvoa mitataan säännöllisin kontrollein.

 

Cushingin tauti

Kun lisämunuaisen kuorikerros erittää liikaa kortisonia on kyseessä sairaus nimeltä Cushing eli hyperadenokortismi. Syynä voi olla joko lisämunuaiskuoren tai aivolisäkkeen kasvain tai jokin muu syy, jonka vuoksi aivolisäkkeen hormonitoiminta kiihtyy.

Oireina tässä taudissa on runsas juominen, virtsaaminen ja syöminen. Vatsa laajenee ja muuttuu päärynän muotoiseksi. Jalat menettävät lihaksensa muuttuen tikkujaloiksi. Iho muuttuu ohueksi ja kylmäksi ja siinä voi olla pieniä, kalkkiutuneita kyhmyjä.

Karva ohenee, varsinkin kyljistä ja rungosta.

Tauti saadaan selville verikokein ja erityisen lisämunuaisen toimintatestin avulla. Nykyään Cushingin tautia hoidetaan yksilöllisesti sovelletulla annoksella lääkettä, joka heikentää lisämunuaisen toimintaa.

 

Välilevytyrä

Lyhytraajainen ja pitkäselkäinen koira on tunnetusti yhdistetty heikkoon selkään ja halvaantumisriskiin. Myös dandeilla esiintyy välilevyjen tyräytymistä. Sairastuneita on ollut lievästä takajalkojen heikkoudesta aina halvaantuneisiin. Koiria on hoidettu lepohoidolla ja jokunen on leikattukin. Valitettavasti joitakin on jouduttu myös tämän sairauden vuoksi lopettamaan.

Koiran selkä koostuu 7 kaulanikamasta, 13 rintanikamasta ja 3 ristinikamasta sekä eri määrästä häntänikamia. Kahta ensimmäistä kaulanikamaa lukuun ottamatta koiran selkänikamien välillä on joustavat välilevyt, niitä on siis noin 50. Välilevy muodostuu hyytelömäisestä sisuksesta ja rustoisesta renkaasta. Selkärangan yläosa muodostaa selkäydinkanavan, jossa sijaitsee selkäydin. Se loppuu tavallisesti 7 lannenikaman kohdalla.

Välilevytyrän syntyessä välilevyn uloin osa repeää ja keskellä oleva hyytelömäinen aines purkautuu selkäydinkanavaan. Pullistuman tapahduttua selkäydin vaurioituu.

Välilevytyrän oireet voivat alkaa vähitellen. Koira voi aika ajoin liikkua huonommin tai se ontuu jotain tassua. Raajan liikerata voi muuttua ja se näkyy epätavallisena kynsien kulumisena. Rajummissa oireissa koira ei hyppää sohvalle, on haluton liikkumaan ja seisoo selkä köyryssä. Syliin otettaessa saattaa vinkua ja jopa purra. Vatsalihakset voivat olla kovat ja jännittyneet.

Pahin oire välilevyn tyräytyessä on halvaantuminen. Usein ennen halvaantumista koiralla on ollut aiemmin edellä mainittuja lievempiä oireita. Kaularangan alueella voi myös syntyä välilevyn tyräytyminen. Koira ei voi tällöin liikuttaa päätään ja ontuu joko toista tai molempia etujalkojaan.

Koiran hoito riippuu sairastumisasteesta. Jos koira ei ole halvaantunut riittää lepohoito. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että koira pidetään esim. näyttelyhäkissä noin 4 viikkoa ja se pääsee pois häkistä vain tarpeilleen. Aitaukset on todettu huonommaksi vaihtoehdoksi, sillä koira voi hyppiä aitausta vasten ja satuttaa itseään lisää. Levon tarkoituksena on antaa vauriokohdalle aikaa parantua. Suurin osa koirista paranee, tosin aika voi olla jopa muutaman kuukauden. Usein voi jäädä neurologisia oireita ja uusiutumisriski on aina olemassa.

Kipulääkkeitä suositellaan vain kovista kivuista kärsiville, sillä koira saattaa kivuttomana liikkua ja seurauksena saattaa olla oireiden dramaattinen pahentuminen. Kortisonia käytetään akuuteissa tapauksissa ja niissäkin vaan silloin, kun hoito päästään aloittamaan pian. Lihasjännitykseen annetaan rauhoittavaa lääkettä ja vatsahaavaakin ehkäistään lääkkeillä. Koirallahan on valtava stressi oudossa ja pelottavassa tilanteessa. Myös muita lääkkeitä käytetään mm. ulostamisen helpottamiseen ja virtsatietulehduksen ennaltaehkäisyyn.

Jos koira halvaantuu on tapauskohtaisesti harkittava, mitä tehdään. Vaikeissa tapauksissa suositellaan leikkausta ja jossain tapauksissa on parempi, että koira päästetään kivuista lopettamalla armahtavalla piikillä sen elämä. Leikkaus ei anna 100 prosenttista takuuta siitä, että koirasta tulee samanlainen kuin ennen. Lisäksi leikkauksen jälkeinen kuntoutus vaatii aikaa, vaivaa ja voimia sekä myös fyysistä kuntoa omistajaltaan. Ilman leikkausta halvaantuneetkin koirat ovat lääkityksellä ja levolla sekä kuntoutuksella saatu käveleviksi. Ihmeitä tapahtuu aina!

Tutkimustulokset Tanskasta kertovat, että kohtuullinen portaissa liikkuminen tekee hyvää välilevyille. Vaihtelevassa maastossa liikkuminen ja lihavuuden välttäminen on tärkeää. Sohvalla viihtyvä ja lenkkeilyä kaihtava nuorehko dandie ei ole vaara vyöhykkeessä saada välilevytyrää, jollei sen selässä ole rappeutuneita kohtia.

Jos oma koira sairastuu olisi hyvä, että siitä kerrottaisiin kasvattajalle.

teksti: Ulla Kemppainen

 

!© Dandiedinmontinterrierit

- DDT ry